jeudi, 02 septembre 2021 13:25

Haakakai no Keikahanui – Légende de Keikahanui - Nuku Hiva

Haakakai no Keikahanui haakakaiìa e te tau tuhuka èo ènana

        O Keikahanui, e toa me i Hatiheu no òto o Puhioho te kaavai. I to īa hānauìa, u tuia Keikahanui me te moî a Tauaiti me i Hakauì. I te karaihāìa o Keikahanui, u maakau Keikahanui e hee e noho me ta īa vehine tuia. U haatià te kui o Keikahanui. U peàu te kui :

« A hee e tu ù tama, a noho me ta òe vehine. »

Ua hee Keikahanui i Hakauì, ua noho me te vehine i tuia me īa, o īa hoì te moî a Tauaiti, o Manuouoho te ikoa o hua vehine. Ua noho âua, aî òa, ua tupu te tōua. Taioa me Taipi i Hatiheu. O Tauaiti, e toa no Taioa, o Keikahanui, e toa no Taipi me i Hatiheu, te motuòai me te huòna. E toa te motuòai no Hakauì, e toa te huòna no Hatiheu.

Ua hee te motuòai me te mataèinaa io he tōua. Ua noho Keikahanui, aê īa e piki vave io he tōua. Ua tihe te motuòai i te ahiahi, u peàu :

« E hika te Taipi na te mea e ùa kotina ua ìò ia Taioa. »

Ua òko Keikahanui, aê pohā te èo. Huìkē to īa maakau. Hiti hakaùa ma te oìoì Taioa io he tōua. Hua mai i te ahiahi, u peàu :

« E hika toitoi Taipi, no te mea i tēnei, e hā kotina i ìò. E hika. »

Ua òko Keikahanui, aê pohā te èo. Pōpōuì, ua piki hakaùa te motuòai io he tōua. Teâ â, u pōpahi Keikahanui i te vehine :

« A hano tu ù vana, tu ù hātuke, tu ù mea piàu me io he tai. A tukituki òe, a hahao io he hue haapī, ponihoo. »

Pao teâ hana, ua peàu Keikahanui i te vehine :

« Hakanā meitaì, aua e hakaìte, aua e tekao. »

Ua hua te motuòai me io he tōua i te ahiahi. U peàu :

« E hika toitoi Taipi. »

A tahi a pohā te èo o Keikahanui :

« Aê hika, enā te ènana io he ana i te tumu o Tehutu, me Keikahanui anaiho nei. Ia ìte ôtou, e peàu ôtou, o Keikahanui. No hea, aê o Keikahanui, he ènana toitoi, i te tumu o Tehutu te noho, me au anaiho nei. E peàu ôtou, o au ; aê o au, he ènana teâ i te tumu o Tehutu. »

Pōpōuì aè, ia oatea, ua hiti Tauaiti io he tōua. Peàu Keikahanui i te vehine :

« A kave mai òe i hua hue mēmau piàu ana. »

Ua kave te vehine. Ua too Keikahanui, u vāhī i òto o to īa vaevae. Humu meitaì, mau meitaì mou e ùa nā vaevae. U peàu i te vehine :

« Enā a moe au e hoa, tomi mai òe ia ù me tu ù kahu. Aua òe e haapaòpaò mai ia ù i tēnei. E hana nei au i tu ù hana. »

Peàu te vehine i te vāhana :

« Aê òe e kaikai ? »

U haahua atu te vāhana :

« Aòè, no Hatiheu au e kaikai ai no te aò o tu ù kui na te mea o au i tēnei io he tapu tāua. »

Ahiahi, u hua mai te motuòai, u peàu :

« Oìoì, e hika nui Taipi ia Taioa. »

U haahua Keikahanui :

« Aê hika ; enā vaa hua ènana me i te tumu o Tehutu. E peàu ôtou o Keikahanui ; aòè, e toa toitoi i te tumu o Tehutu to īa moe. »

Tēnei, u peàu te ènana :

« Kaùoo te mate i ta tātou kooūa, ia Keikahanui, u piàu ! E moe aa, ua nini te tikauè. »

Me te hīhiamoe o te ènana i teâ pō, ua vaa Keikahanui, ua taki teâ mea paotū me i ùka o īa, ua hiti ma Toovii ma Tauamaka, ma èià to īa hee tihe io he ava Teavaitapuhiva. Ua heke io te kui. I te ìteìa o te kui i te tama, u peàu :

« I hea òe i te teveeìa ? Eīa a pao te mataèinaa i te hika ia Taioa. »

Aê Keikahanui i haahua i te èo o te kui. U tāpī te kui i ta īa tama me te kahu tōua ; ia pao, u peàu te kui :

« A hiti io he tōua. »

Ua hiti Keikahanui. I te hitiìa mai ma Teavaitapuhiva tihe i te ava Teeeaotikimau, i èià te mataèinaa, mōèhu io he hika a Taioa. I to âtou ìteìa ia Keikahanui, uē âtou paotū, me te peàu :

« I hea òe i te teveeìa ? Eīa mātou a pao ia Taioa, mea uē, mea kāòha. »

Aê Keikahanui i haahua i ta âtou tekao, ua hee Keikahanui ma he vaanui toitoi. I te ìteìa o Keikahanui e tahi moî hou, o īa ta īa vehine i moe, hee atu ai īa. Te tumu o īa i moe ai me teâ moî hou, mea haamana oko i to īa tuputupuā tāuà.

Ua hee Keikahanui tihe io he ava i te tīmataìa o Taioa i te tōua òmua ana òa. Tīòhi īa, atii nei te èhi tāpapaìa io he ava. Tīòhi Keikahanui ma àò o teâ vahi i tāpapaìa aa, ua moe īa ma àò. I te pōpōuì, ua tihe Taioa, ua hee ma ùka o te hue èhi. Aê âtou i ìte eīa Keikahanui ma àò. Ua hee Taioa hope pu ma vāveka. Ua hee te hope i mua, te toeka i muì, i tihe ai te motuòai. I te ìteìa o Keikahanui i te motuòai, a tahi a vaa. I to īa vaaìa, tātaiìa e īa te motuòai ma he ava i Koihee tihe te ketaha o te vai. Kau te motuòai i tītahi kēkē, kau me Keikahanui, aê tuku. Ma he one, ma he tahatai, aê tuku Keikahanui. Io he haapikiìa o te Hopeotepapa, pakakū te ùu a Keikahanui i te motuòai, ua mate. Tui i òto to īa taa, ua amo me te hiti ma io hua vaanui, hiti ananu, hiti ananu.

I to īa ìteìa i to īa mataèinaa, u kukumi âtou ia Taioa. Ua nui te poì mate i te kukumi. Peàu Keikahanui i ùka o to īa mataèinaa :

« Haapao ta ôtou hana, eīa te tāuà i òto o tu ù taa. E hiti au io tu ù kui, a pī ôtou me te meitaì. »

Ua hiki tahipito Taioa. Ua hiti Keikahanui io te kui. I te tiheìa i te aò o te kui, peàu i te kui :

« À ta òe, tu ù kui. »

Peàu te kui i to īa mataèinaa :

« Aua e kai, a haatūpāpaù ; o te upoko, o īa ta ù e kave io he meàe. »

Ua taki i te haìna tōua me i ùka o te tama. Peàu te kui :

« A hano kaukau i to òna vai, etià e ìò tenā èhu keetū me i ùka o òe. Ia pao, e tu ù tama, a hua io ta òe vehine. »

Ua hua Keikahanui i Hakauì io te vehine, tihe atu, e noho aa te vehine. Peàu i te vehine :

« I hea hua haìna piàu o ù ? »

Peàu te vehine :

« Eīa. »

Peàu Keikahanui :

« Kave mai pōponihoo. »

U vāhī hakaùa Keikahanui i to īa vaevae mou e ùa. Peàu i te vehine :

« Aua òe e haapaòpaò mai, avai òe ia ù. »

Peàu te vehine :

« E. »

I teâ ava, ua tihe Taioa, tūmoe. O Keikahanui, e hūkina, no te oko o te mamae. Peàu te ènana :

« E nā hoa, aê o Keikahanui, eīa Keikahanui e hūkina nei, tata èka te mate ! »

Tihe tahipito tīòhi, u peàu :

« Eīa mate Keikahanui, mea oko nui te mate, ua hei hua tekao ta īa i peàu enā te ènana i te tumu o Tehutu, me Keikahanui anaiho, ua hei hua tekao ; à Keikahanui e moe nei, tata èka te mate. »

Ua hee te poì, ua tihe mai tahipito aê âtou i ìte. Hua tekao ananu ta âtou :

« Aê o Keikahanui, o hua ènana anaiho me i te tumu o Tehutu. »

Ua tihe tītahi papa ènana, tīòhi toitoi, haatata èka me Keikahanui, tīòhi toitoi. E hūkina ana Keikahanui, e aha e toitoi. I te tīòhiìa o hua ènana i te tua puaìka o Keikahanui, ua ìte i te ehuehu keetū. Huìkē te maakau o hua ènana na īa i ìte ; aê atu e koàka i tahipito poì kē, no te toa anaiho teâ hakatu èhu keetū. Te ìteìa o teâ ènana me te hee i vaho, me te peàu i te mataèinaa :

« Oinei hua ènana i tīhika nei ia Taioa io he tōua, na īa i tā i te motuòai Tauaiti. »

Na īa i haki i tahipito i teâ tekao. A tahi a ìte ai to vaho paotū o Keikahanui hua ènana. Pōponihoo, ua pōpahi teâ ènana i te mataèinaa :

« A hano a kokoti te vehie i tēnei pō ! A keì te umu mea tao ia Keikahanui. »

Ua òko te vehine i teâ tekao me te hano haki ia Keikahanui :

« Enā to òe vehie me to òe umu e haapeiìa nei mea tao ia òe, u ìteìa o òe, ìteìa ma he ehuehu keetū aî ìò i te hooi, oia à te piò. »

I teâ pō, ua vaa Keikahanui ; aî taaàu, ua too i ta īa vehine me te teina. U peàu i te vehine :

« A too anaiho i to ôùa vāhī kāèu, aua e haanui te haìna, a pau, a hiki ! »

Me to âtou hee ma Toovii, ma Tauamaka. Ua hee Keikahanui me io he haè. Ua tihe te tuputupuā o te kui i òto o te haè o Keikahanui, taki ananu te ûûkina i òto :

« Eīa mate au. »

Òko ananu te mataèinaa i teâ ûûkina me i vaho. I te pōpōuì aè, ua hano te ènana e pepeù i te puta mea hano e kukumi ia Keikahanui. I te pepeùìa, ua tiòhi, aê Keikahanui, aê he vehine me te teina. U peàu âtou :

« I hea oti, ua òko tātou i te ûûkina me te uē, tata èka te mate… Pēhea à tātou ! Pēhea ! Koè anaiho. »

        Ua ona Keikahanui tihe i Toovii, tata èka te tihe i Teavaitapuhiva, enā pohuè. I to âtou tiheìa i te kaokao o tītahi kaavai karaihā, u peàu nā vehine :

« A kaukau tātou i te vai. »

U haahua Keikahanui :

« Aê au e kaukau, io tu ù kui au e kaukau ai i te vai. Me he mea e makimaki kōùa e kaukau, a kaukau. Aua e haatevee oko na te mea enā au a taha i mua. Na ôùa e tataha mai. »

Ua taha Keikahanui, ua kaukau nā vehine i te vai. E koekoe mākou to te tuaana i te teina no ta īa vāhana mēìa e vehine pootu oko te teina me īa. I maakau ai te vehine :

« E ìò oti tu ù vāhana i tu ù teina ! »

I too ai te tuaana i te teina kukumi io he vai. I te mateìa o te teina, ua tuku i te kaokao, tomi me te pēhau, me te taha ananu o te tuaana. I te tiheìa atu i Teavaitapuhiva, e tiaki ana te vāhana me te ūi :

« I hea te teina ? »   

« Ia peàu au, a pau, aê òko ! »

« Aê ? A pau a heke io he henua i te aò o tu ù kui. »

I tēnei, i te tiheìa i te aò o te kui, u vavaò te kui i te tama me te huòna. Ua ūi te kui i te tama :

« E aha òe i tihe ponihoo mai ai ? »

Ua haki te tama i te kui i te tau hana i hanaìa i ùka o īa. U peàu te kui :

« U peàu atu au ia òe, a kaukau meitaì i te vai, a haaìò meitaì i te tau mea ma ùka o òe. Oia hoì tenā ! No to òe hakaòko koè i tu ù tekao, e tu ù tama. Mea à, e tu ù tama, aê òe e mate no te mea enā ananu au ma muì o òe. »

kamuihei 6 Copy

Tītahi hope o te tohua koìka no Kamuihei i Hatiheu

§§§§§§§§§§

I tēnei, ua mate hua moî i tomiìa io he pēhau. O Manuheitini to īa ikoa. I to īa mateìa, ua hee to īa kuhane i Havaiki, i mua o to īa motua, o Moni. I te ìteìa o Moni i te kuhane o Manuheitini, u peàu i te moî :

« Pēhea òe ? Na ai i peàu ia òe e hee mai i înei ? »

U haahua te moî :

« Hana hauhau tu ù tuaana ia ù, kūmiaìa au io he vai ! »

« E aha à, aua òe e hua hakaùa mai i Havaiki nei, na te mea ua tuku au ia kōùa i te aomāàma, aê kōùa e meitaì e hua hakaùa mai i Havaiki nei. E tu ù moî, e haahua nei au ia òe i te aomāàma. »

Me te kave o te motua i te kuhane o te moî i Toovii me te tuku i te kuhane io he kōivi. U peàu te motua :

« A maô, a hee i te pohuè ùmihi, e tu ù moî, me to òe mata pootu ! »

Ua hee te moî, ua hua te motua i Havaiki. Ua hee te moî ma he vaanui i tooìa e Keikahanui me te tuaana tihe i Teavaitapuhiva, tīòhi te mata i Hatiheu, ua taha i te uē me te maakau :

« Pēhea òa au ia hua i te aò o tu ù tuaana, e kūmiaìa au ? »

Me to īa tīòhi i te kēkē me Taipivai me te maakau :

« Ia hee au io teâ poì, e kūmiaìa oti au ; aê oti ? E aha à, a hee pu au, aê atu o ù huaa. »

Ua heke īa tihe i vāveka o te vaanui i Taipivai, ua ìte te poì me i àò. Tīòhi âtou me te peàu :

« Me i hea tēnei vehine. He vehine hou tēnei ! »

E aha à, u heke ananu īa tihe io te vahi me te ènana. U hee īa i te kaokao kaavai tata èka me te vai tā keetū o te moî a te hakaìki. I te tiheìa i èià, u hakaēa me te kaka i te vai. Me te noho. Ua tihe te tau ènana, te tau vehine hano mai i ta âtou vai. Tīòhi âtou i tēnei vehine pootu, nohoìa io he keâ, kahu koè, tōuàki ia īa io he òumati. I tēnei, ua kave âtou i te òko :

« He vehine pootu tēnei vehine i te taha vai ! »

Ua òko te moî a te hakaìki, me te peàu :

« Enā hano au i teâ vehine mea ikoa no ù. »

Ua tihe te tau māhaì hou haki i te tama a te hakaìki, tuàne no tēnei vehine e hano e haaikoa. U peàu te tuàne i te tuehine :

« Aua òe e hano e haaikoa i teâ vehine. »

U peàu te tuehine :

« No te aha ? »

« Aê au e haki atu ia òe i tu ù maakau. »

« Pēhea à tu ù too ? »

« A tuku pu òe, a kave mai io òe. »

« Aê hei. »

« E hei. »

No to âua tītōtohe, ua haki te tuàne i te tuehine :

« E too au i tenā vehine na ù. »

U hakaēa te tuehine, u peàu i te motua me te kui :

« Aê au e hano i teâ moî mea ikoa no ù. E hano au mēìa u peàu tu ù tuàne e makimaki īa teâ vehine na īa. »

U vavaò te motua me te kui i te tama, ua ūi :

« E aha, e noho òe me teâ vehine ? »

« E, e noho au. »

« Pēhea te vehine kōhihina ? »

« A avai tēia, e tu ù kui, a hano i teâ. Ua ìte au e vehine pootu oko. »

« O ai te ikoa o teâ vehine, e tu ù tama ? »

« U peàu ia īa, o Paevao. »

« A hano à, e tu ù tama, a kave io to òe pāìki. »

Me te hano, aahi mai io te pāìki, me te peàu i nā tupuna :

« A paù kōùa me te èka moa ».

I te haahuheìa me te èka a nā tupuna, i hapaiìa ai io he pāìki. I teâ ava, ua noho hua tama me Paevao. Mea òa to âua nohoìa, ua tupu hua vehine i te tama hāmua. O Tooviinui te ikoa, he tamaòa. Te tama i muì iho, o Tehookea te ikoa, e tamaòa.

        Mea ìna òa ma hope iho, ua tupu hakaùa i te tama, ua hānau, e moî. Apaìa te ikoa o Paeotua. Tupu hakaùa i te hā o te tama, hānau mai, ua apaìa o Tepuaheeihavaiki. Oia anaiho ta âua tama e hā, u māhoi nui te kui.

        O Tooviinui, na īa i koàka mai te ati papa hakaìki, no Nuku Hiva tītahi hope, no Ua Pou tītahi hope.

        O Tehookea, no īa te tupu tāuà.

        O te moî hāmua o Paeotua, me i òto o īa te ati karaihā o Hapaa. Me i òto o tēnei ati te koàka mai o tēnei tāuà nui o Peahei. Mea hou mai nei tēnei tāuà. Enā to īa upoko i Hooumi.

        O Tepuaheeihavaiki, me i òto o to īa ati tēnei tāuà kai ènana, tāuà hanauā no te tau vehine kōpū tama…

§§§§§§§§§§§§§§§§§

I tēnei, no Keikahanui, ua hua mai īa io to īa tohua i àò mai o Kamuihei, o Tahakia te ikoa. Ua noho īa i èià me he toa, me to īa poì. O Kamuihei te tohua o to īa motua. Ua kooūa te motua o Keikahanui, o īa te i tū aè i te ava o te motua. Aê he tama i koàka mai. Ua mate ananu Keikahanui i Hatiheu, aòè i ìteìa te vahi i haatūpāpāùìa. No to īa mana toa, koè te ènana i ìte i hea te avai o to īa nino.

kamuihei 3


© Te Haè tuhuka èo ènana - Académie marquisienne – Māhinaihea/septembre 2021

 

Propulsé par CComment

Haatumu

Culture

Joomla Template by ThemeXpert